BLOGIT

Puolitoista vuotta jalkahoitajan elämää

Perjantai 6.8.2021 - Pirjo Hatzitoliou

Puolitoista vuotta muutoksen aikaa. Jalkaongelmissa mikään ei ole muuttunut mutta kutakuinkin jokainen asiakas on jollakin tapaa koronan muuttama, muttei runtelema. Viimevuosi muutti myös minua, yritystä ja ympärilläni olevaa yritystoimintaa. Hetken 2020 maaliskuussa hengittelin syvään ja sitten muutamana viikon kotona oleskelun jälkeen tajusin hengityksen tasaantuessa, että kaikki mikä muuttuu minun ympärilläni, muuttuu myös toisten ihmisten ympärillä, ja osa asioista kaikkien maailman ihmisten ympärillä. Hengittäessä tein kylppäriremontin ja maalasin eteisen, sitten olikin aika palata töihin.

Korona muutti sen verran liiketoiminta strategiaani, etten puske töitä yötä päivää. Uskallan jopa olla vastaamatta viikonloppuisin puhelimeen ja silloin kun sitten vastaan olen työ moodissa muutenkin, joten asiakas ei minua silloin häiritse. Koronan rantautuessa Suomeen minulla oli liiketoiminta hajanaista ja kiersin ympäri Suomea koulutuspuuhissa ja kertomassa jalkahoidon saloja opiskelijoille sekä yrittäjille. Kolme päivää viikossa tein jalkahoito töitä hoitolassa ja kotikäynneillä muutoin. Keväällä 2020 opettelin verkkokoulutusten perusteet, loin uuden järjestelmän ja vein kaikki koulutukseni ja luentoni nettiin. Syksyn aikana tapasin vajaa 1000 jalkahoidon ammattilaista netin kautta ja elokuussa ehdin käymään myös kontakti koulutuksessa Rovaniemellä, joskin tapasin opiskelijat turvavälein varusteltuina. Illat istuin koneella kuulokkeet korvilla puhumassa ja päivällä tein jalkahoitoja. Raskaan syksyn opetus oli se, että oli pysähdyttävä ja mietittävä onko tämä kuitenkaan se systeemi mitä pystyn tekemään loppu elämäni. Ja sitten totaalinen pysähdys jouluna ja yksin yrittäjänä neuvottelin itseni kanssa uudet työehtosopimukset, joihin liittyi sekä liikuntaa, kulttuuria ja jonkun verran myös remontoimista. Kuitenkin tärkein asia oli antaa aikaa itselle ja muille perheen jäsenille sekä työlle, joka on elämässäni erittäin tärkeä ja mieluisa asia.

Tämän vuoden kevät on ollut jalkahoitolassa stabiilia aikaa, hintojen korotuksia en ole halunnut miettiä ja mainontaan en ole halunnut törsätä rahaa. Tuloshan syntyy siitä, että myyn palvelua ja kulutan siitä sen osan mikä ei kuulu palkkaani. Kierrätän koronasta huolimatta liiketoimintani tuottamaan tulosta aika kivasti taiteeseen ja kulttuuriin ja uskon huomiseen, joten elämäni talousvaikeudet voivat tulla vaan siitä, etten enää uskoisi. Korona vuodesta selvisin erittäin pienillä kolhuilla ja eniten surin kaikkea mitä perheeni ympärillä tapahtui, ja vaikkei korona ollutkaan syyllinen se aiheutti paljon elämässäni muutoksia ja sellaisia elämän arvon merkityksen miettimistä, josta olemme vasta nyt selviämässä ja ymmärtämässä. Elämä on kuitenkin suurelta osin luopumista, jos ajattelemme tarkasti, ja nyt on ollut aika luopua monesta asiasta ja varsinkin siitä ajatuksesta, jossa me Suomalaiset olemme tottuneet elämään,  eli että me eläisimme jotenkin kaukana muista eikä meitä mikään voi saavuttaa.

Jalkahoitolaan olen kulkenut toukokuusta alkaen sähköpyörällä ja sekin on omalta osaltaan muuttanut työpäivinäni. No eihän tässä lähes 8 kilometrin matkalla ehdi edes miettiä kovinkaan montaa ajatusta mutta kuitenkin aamut ja iltapäivät ovat olleet erilaisia. Helteellä ajellessani Schildtin peltojen poikki toi tuoksut, ja kuumuus mieleeni aamut, kun menin Kreikassa töihin. Samalla tavalla moottoripyörällä ajaessa mietti, ettei mikään muu ole helteellä mukavampaa kuin aamut, ja mahdollisimman aikaiset. Joskin ei ne sateessakaan ajot ole olleet olenkaan epämiellyttäviä.  Iltapäivällä taasen mietti Tuomiojärven rantaraittia ajaessa, että onneksi meillä on vielä edes se ranta. Täynnä nuoria, lapsia ja mahtavat ulkoliikunta mahdollisuudet, joita monet hyödyntävät. Kuuma asfaltti pyörän alla ja mukava vauhti tyhjentää jalkahoidot mielestä ja olen taas seuraavana päivänä valmiina työpäivän haasteisiin, jos niitä oli luvassa.

Koronaan suhtaudun edelleen vakavasti ja haluaisin että kaikki muutkin niin tekisivät. En käy edelleenkään kaupassa vaan tilaan kauppatavarat kotiovelle. Poikkean panomaatilla tai postissa, pesen käsiä ja käytän yleisissä tiloissa maskia ja myös töissä tarpeen vaatiessa. Olen ollut tavallaan onnekas ja saanut rokotukset ensimmäisten joukossa isäni omaishoidon siivellä. Mutta rokotuksista huolimatta voi tilanne olla se, että sairastumisen estämiseksi riittää haastetta. Tämän päivän korona lukemat ovat huipussa ja sairaalassakin on muutamia koronapotilaita. Enää ei voi toivoa taudin häviämistä, vaan nyt on alettava ymmärtämään kaikkea mitä voimme tehdä ja mitä voimme jättää tekemättä. Kuuntelin radiosta Hans Välimäen haastattelua, jossa hän toivoi, ettei kaikkia ravintoloita laiteta samalle viivalle vaan ruokaravintolat voisivat olla auki koska ihmiset istuvat eivätkä välttämättä nauti alkoholia samalla tavalla kuin anniskeluravintoloissa. Eikä hänenkään ehdotukseensa ole muuta vaihtoehtoa kuin koronapassi, jonka toteuttaminen ei Suomen hallitukselta taida kovin nopeasti onnistua. Enkä osaa sanoa vaadinko passia jalkahoitolaan, sitäkin moni asiakas on kysynyt. Mutta toivon että mahdollisimman moni asiakkaani ottaa rokotukset, että voimme olla miettimättä huomista päivää tai sitä seuraavaa.

Nyt kodeissa valmistaudutaan kouluun lähtöön ja opettajat valmistautuvat töihin jotka ovat varmasti haastavia tämän maskisuosituksen edessä. Siitä alkaa syksyn odotus. Aamut ja illat muuttuvat hämäriksi. Edesmenneen Impi asiakkaani sanoin, kun mustarastas lentää heinäkuussa pihapuuhun syömään marjoja niin syyskuussa katsellaan lumisadetta. Ja mustarastas on näkynyt pihapuussa ja elokuun jälkeen tulee syyskuukin. Sellaista se on meidän ihmisten elämä, luonto päättää loppupelissä kuitenkin sen järjestyksen.

 

 

Avainsanat: Jalkahoito, korona, kesä

Jalkahoidon perusteet

Maanantai 27.5.2019 - Pirjo Hatzitoliou

Jalkahoito on edelleen ja yhä enemmän ihmisen kokonaisvaltaista hoitamista. Eri fyysisten osa-alueiden tuntemus ja psyykkisten asioiden tietämys on koko jalkahoidon syvin ja vahvin perusta. Panostan jalkahoitolassa enemmän asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen hahmottamiseen, kuin papereiden ja lomakkeiden täyttämiseen. Tärkeintä on että syy jalkaongelmiin selviää heti tai myöhemmin ja ne ratkaistaan yhdessä eikä erikseen.

Hoitolatukun Tuonti Oy ostaa jalkahoitolastani koulutus ja asiantuntija palvelut. Asiantuntemus ei ole tullut minulle elämän lahjana sillä Hoitolatukku on kouluttanut minua ja heitellyt ympäri maailmaa, jotta olen voinut etsiä tietoa ja tutustua eri maiden jalkahoito kulttuureihin. Lisäksi asiantuntijana olen saanut paljon tietoa näiden vuosien aikana tutkimalla omia asiakkaitani ja edelleen painotan jalkahoidon olevan terveydenhoidon perusta niin kuin hammashoitokin. Joskin hammashuollossa harvemmin tulee keskusteltua hoitajan tai lääkärin kanssa. Pyrkimyksenä jalkahoidossa on ensisijaisesti korjata, hoitaa ja selvittää ongelmaan ratkaisu.

Netin kautta jalkahoitoon voi ammentaa runsaasti tietoa mutta aivan kuten kaikessa tiedossa kannattaa olla hyvin kriittinen lukemaansa ja miettiä onko taka-alalla tuotteen markkinointi vai tutkittu tieto. Eniten jalkahoitajan näkökulmasta harmittaa apteekeissa myytävät sienikynsi tuotteet, jotka aiheuttavat enemmän ongelmia kuin hyötyä asiakkaiden kynsille. Tuotteiden, joita ei voida lääkkeiksi kutsua aiheuttamat ongelmat ovat niin moninaiset, että huonommassa tapauksessa asiakkaan kynnet ovat irronneet eivätkä ole kasvaneet takaisin. Siksi suosittelen aina ensin käymään jalkahoitolassa ennen kuin päättää sortua apteekkien tarjoamiin kynsisieniongelmien ratkaisuihin. Jalkahoidossa arvioidaan ja tarpeen mukaan mietitään hoitoja, jotka olisivat kynsiin tavoitteelliset. Asiakkaan on aina oltava mukana koko sydämestään silloin kun alamme taltuttamaan sieni-infektioita.

Suomessa lääkärit ovat korkeasti koulutettuja, heillä on kuitenkin hyvin vähän tietoa ja taitoa jalkaongelmiin jopa niin vähän että joskus pelastan asiakkaita heidän käsistään. Suurin ongelma tällä hetkellä on syylän etiologian tunteminen ja se että kuinka syylän ja känsän erottaa. Känsän hoitoon ei jäädyttäminen ole paras vaihtoehto ja voisin sanoa, että se on lähes viimeinen jos saisin viimeisen sanani sanoa. Känsän hoitoon on ensisijainen hoito poistaminen ja toinen känsän tulon syyn selvittäminen. Syylä vaatii kovempia otteita ja joskus syylänkin kanssa saadaan taistella vaikka jalkahoitolassa on tehokas hoito keino käytössä. Useimmiten syylä häviää kerta heitolla. Lääkärissä syylän jäädytys varsinkin käsien iholta on aika tuskallista potilaalle myöhemmin. Syylä voidaan poistaa käsien iholta varmemmin ja helpommin kuin jalkapohjan alueelta ja hoito kestää sadasosa sekunnin.

Laaja osaaminen jalkahoidossa on siis tärkeää eikä ole yhden tekevää kelle jalkahoitajalle hakeutuu. Ammattilaisella on ammattilaisen välineet joita osaa käyttää oikein ja ammattilainen osaa etsiä tietoa jos asiakkaan ongelmaa ei löydy ratkaisua. Jalat kantavat meitä hautaan asti tai niin kuin olenkin todennut että ainakin lähelle, loppumatka mennään jonkun toisen kyydissä.

 

colorful-1353144__4802.png

Avainsanat: syylä, lääkäri, asiakas, sieni, hoito

Kivuliaat lihaskrampit

Sunnuntai 18.6.2017 - Pirjo Hatzitoliou

Suonen veto eli lihaskramppi

Suonen vetoihin on keksitty mitä ihmeellisempiä parantavia keinoja. Niihin on myös määrätty lääkkeitä joilla on ollut kovat haittavaikutukset, joten niitäkään ei enää onneksi määrätä. Osa tuntee saavansa avun magnesium valmisteista ja osa venyttelystä. Myös merisuola veden juonti on ollut yksi vaihtoehto täsmä lääkkeenä mutta sekään ei tunnu auttavan kuin muutamalle suonen vedoista kärsiville asiakkaille. Muutama vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa illalla tapahtuvalla voimakkaalla venyttelyllä oli paras indikaatio yöllisen suonen vedon ehkäisyyn. Kuitenkaan mitään täydellistä yhtä ainutta hoito keinoa joka tepsisi kaikkiin jalkoihin ei ole löydetty.

Suonen vedon aiheuttajiksi on nimetty voimakas hikoilu, kova liikunnallinen suoritus, raskaus, ylipaino ja liian vähäisen nesteen juonti. Myös suolatasapainon järkkyminen on ollut yhtenä tutkimuksen aiheena. Laskimojen vajaatoiminnat ja jalkojen turvotukset ovat selkeä yö kramppien syy. Jalkahoitolassa havainnoin krampeista kärsivien miesten yhteiseksi nimittäjäksi staattiset työasennot ja pohjelihasten jäykkyyden sekä vähäiset liikunnalliset tottumukset.

Suonen veto on yleensä ikääntyvien henkilöiden ongelma mutta sitä esiintyy myös nuorilla ja erityisesti raskauden aikana siitä kärsivät monet odottavat äidit. Suonen veto eli lihas kramppi on yleisemmin pohje lihaksessa mutta sitä voi esiintyä ihan missä vaan kehossa. Kivuliaampia kramppeja ovat juuri alaraaja krampit jotka tulevat yö aikaan. Aamulla ja pitkin päivää pohkeita särkee ja liikkuminen voi olla vaikeaa. Lihasjäykkyys ja kivut yleensä häviävät mutta joskus krampit voivat olla niin kovia että lihas ei ehdi palautua päivän aikaan joten yöllä on suurempi mahdollisuus taas saada kramppi ja kierre on jatkuva.

Yleisesti lihaskramppeja voi hoitaa juomalla tarpeeksi, syömällä kohtuudella suolaa mutta kuitenkin tarpeeksi, käyttämällä ulkoisia magnesium tuotteita joita saa myös jalkahoitolasta, liikkumalla säännöllisesti ja rasittamalla lihaksia. Tukisukkien pitäminen päiväaikaan on todettu kuitenkin kaikista tehokkaimmaksi kramppien ennalta ehkäisijäksi ja niiden pukemista on saaneet avun varsikin he henkilöt joilla liikunnalliset tottumukset on vähäiset. Tukisukka kannattaa valita huolella, se ei saa olla liian puristava eikä myöskään liian löysä jotta neste pääsee kiertämään pohkeen yläpuolelle. Jalkahoitolasta saa Mediteamin korkeatasoisia tukisukkia oikein mitattuna. Joskus myös Lymfatouch-hoito tuo helpotusta pohjelihaksen jäykkyyteen.

Kramppien kanssa eläminen on vaikeaa, yö unet häiriintyvät ja joskus voi nukkuminen olla vaikeaa koska odottelee krampin tulemista. Jos mikään ei auta on varattava lääkärille aika mutta sitä ennen kannattaa kokeilla kaikki muut vaihtoehdot.

magnesiumsuihkeet.png

 

 

Avainsanat: Suonenveto, lihaskramppi, lihaskrampin hoitomuodot

Jalkahoito on ammatillista

Lauantai 18.2.2017 - Pirjo Hatzitoliou

Vaativaa jalkahoitoa tehdään ammattimaisesti, kokopäiväisesti ja parhailla mahdollisilla välineillä ja hoitotuotteilla sekä ennen kaikkea laitteilla. Vaativa jalkahoito tarkoittaa jalan toiminnan, rakenteen ja biodynamiikan tuntemista sekä kynsi-ja ihosairauksien hoitoa, ennaltaehkäisyä ja havainnoimista.

Jalkahoito on myös kokemuksen kautta tulevaa tietoa ja kädentaitojen ylläpitämistä. Oikeaan jalkahoitoon kuuluu kunnon jalkaterän hieronta, jalkojen hieronta sekä mobilisointi. Jalkahoidon tavoitteena on aina saada ratkaisu jalkojen ongelmiin tai pyrkiä ennaltaehkäisemään ongelmien lisääntymistä. Ammatillinen jalkahoito on terveydenhoitoon pohjautuvaa eikä sen tavoitteena ole hemmottelu hoito eikä jalkojen rentoutuminen mutta hyvässä jalkahoidossa tämä kaikki tapahtuu sivutuotteena.

Ei ole siis sama kenellä asiakas käy jalkahoidossa. Jalkahoitajan ammatillisuus näkyy työssä ja tekemisessä sekä lopputuloksessa. Kylvettävätkö jalkahoitajat asiakkaiden jalat vai ei on hänen liiketoimintansa suunnittelun tulos. Kylvettämiselle ei ole mitään terveydenhoidollista perustetta ja usein terveydenhoitoon pohjautuvassa jalkahoidossa keskitytään hierontaan jonka kautta selvitetään jalan toimintojen ongelmat, lihaskireydet ja turvotukset.

Vaativa jalkahoito ottaa huomioon diabeetikot, reumaatikot ja erilaiset neurologiset sairaudet. Hyvässä jalkahoidossa jaloista poistetaan turvotukset, mitataan tarvittaessa tukisukat, hoidetaan sisäkasvaneet kynnet, hoidetaan syylät laitehoidon sekä tehdään tarvittaessa silikoni orteesit.

Hyvät jalkahoitajat neuvovat asiakkaan tekemään oikeita ratkaisuja jalkojen parhaaksi. Jalkahoitaja neuvoo oikeiden tuotteiden valinnassa sekä kevennyksien ja sukkien valinnassa. Tarvittaessa jalkahoitaja neuvoo kenkä valinnoissa.

Ja ammatillinen jalkahoitaja lähettää asiakkaan eteenpäin toiselle ammattilaiselle jos tieto ja taito ei riitä opastamaan ja hoitamaan asiakasta.

Siksi jalkahoidossani puhutaan paljon ja selvitetään jalkojen ongelmat koska ne yleensä oireilevat muutoksista ja virheellisestä omahoito tottumuksista.

Avainsanat: jalkahoito, ammattimaisuus, välineet

Jalkahoitolassa

Lauantai 12.3.2016 - Pirjo Hatzitoliou

Jalkahoitolaan avautuu ovi suoraan katutasosta. Helppo tulla sisään ja helppo lähteä ulos. Löytäminen hoitolan ovelle on eri asia uusien kerrostalo asutusten tullessa Ylioppilaskylän parkkialueelle. Pyrin joka kerta kertomaan ajo-ohjeet kuten myös neuvomaan että puhelin numeroni olisi hyvä olla tallessa siinä vaiheessa kun on eksyksissä.

Jalkahoitolassa pidetään vaatteet päällä paitsi sukat, kiristävät housujen lahkeet voivat häiritä jalkahoitoa ja joskus ne on heitettävä pois. Usein kuitenkin asiakas on varautunut jalkojen paljastukseen. Useimmille jalkahoito on tuttu tilanne mutta ensimmäistä kertaa jalkahoitoon tullessa voi tuntua oudolta näyttää jalat jotka omasta mielestä ovat häiritsevän huonot tai joita ei ole enää kehdannut näyttää kenellekkään pitkään aikaa.

Yhtään jalkaa en ole vielä jättänyt hoitamatta ja vuodessa tapaan vähintään 800 jalkaparia, joskin monet ovat samoja hoito suhteen jatkuessa.

Jalkojen hoito on osaa terveydenhoitoa vaikka Suomessa sen merkitys on vähäinen verrattuna esimerkiksi silmien tai hampaiden hoitoon. Ilman jalkoja tai huonoilla jaloilla on kuitenkin normaalinkin elämän eläminen vaikeaa. Jalkahoitolassa moniin vaivoihin löytyy ongelman ratkaisu ja jos ei löydy niin mietitään onko jatkohoito missä palvelujärjestelmässä vai tarvitaanko yksityisten lääkäreiden tai fysioterapeuttien yhteistyötä.

jalkahoidossa puhuminen on tärkeää, sen kautta voi löytyä avain tai ratkaisu siihen ongelmaan minkä takia jalkahoitoon on tultu. Aina ongelman ratkaisun avain ei ole yksinkertainen eikä välttämättä liity suoranaisesti jalkoihin olenkaan. Monet jalkaongelmat ovat perinnöllisiä ja moniin jalkaongelmiin löytyy syy jostakin elämänkaaren kohdasta. Jalkahoitolassa ei siis olla välttämättä hiljaa ja rentouduta vaan siellä puhutaan. Olisikin paljon helpompaa jos jalat itse puhuisivat, tietäisimme mistä kenkä on kuvaannollisesti puristanut. Siksi kuuntelen asiakasta mielelläni ja niin kuin monet varmasti ovat huomanneet teen myös puhetyötä melko usein itsekin, joskus jopa liikaa.

Voiko jalkahoitolassa käydä vaikkei jaloissa olisi suorannaisesti ongelmiakaan. Suosittelisin käymään kerran vuodessa koska usein pienetkin asiat voidaan hoitaa nopeasti heti ennen kuin ne muuttuvat suuriksi ja hoitoon menee vuosikausia. Aina sairauden yllättäessä on mietittävä ensisijaisesti omaa hyvinvointia mutta jos jalat kipeytyvät tai kynnet muuttuvat rakenteeltaan ongelmalliseksi on hyvä tulla jalkahoitolaan parantamaan jalkojen olotilaa.

Jalkahoito on monien asioiden yhteinen vyyhti jota hoidan. Jalkojen terveys ja niiden toimintakyky on minulle tärkeä asia vaikka monien on vaikea ymmärtää miksi joku haluaa hoitaa jalkoja. Kymmenen yrittäjä vuotta ovat opettaneet tulemaan realistiseksi mutta myös optimistiseksi ihmisten suhteen. Omahoito on kuitenkin tärkein elementti jalkojen hoidossa. Kun tuntee omat jalkansa hyvin tietää milloin on mentävä jalkahoitoon ja kun tuntee jalkahoitajan tietää saavansa ongelmaan ratkaisun tai mahdollisesti ongelma häviää samantein.

Monet kysyvät miksi teen edelleen kotikäyntejä. Asiakkaani ovat ikääntyneet ja hoitolaan tuleminen on ollut vaikeaa ja aikaa vievää. Silloin on aika siirtyä kotikäynti asiakkaaksi ja taasen hoitolaan tulee uusia asiakkaita. Näin elämän kiertokulku kulkee eteenpäin, myös jalkahoidon osalta.

 

 akakak.png

Avainsanat: Jalkahoito

Yrittämisen onni

Sunnuntai 26.10.2014 - Pirjo Hatzitoliou

eeeee.png

Hankin kalenterin ensivuodelle jo hyvissä ajoin pari viikkoa sitten. Tyhjä ja puhdas kalenteri tuntuu taas uuden aloitukselta ja pakostakin miettii mitä kaikkea voisi miettiä ensivuodelle jotta voisin tarjota parempaa palvelua asiakkailleni. Täytin ensin vakituiset palvelutalo päivät, vakituiset asiakas kohtaamiset, vakituiset koulutuspäivät, pakolliset lomat, vapaaehtoiset lomat, läheisten syntymäpäivät, juhlapäivät ja erikseen päivät jolloin olen vain jalkahoitolassa Kortepohjassa. Kalenteri ei ollutkaan enää tyhjä mutta silti vielä puhdas.
Monet asiakkaistani kysyvät miksi en palkkaa lisää henkilökuntaa koska olen niin kiireinen. Vastaukseni on todella helppo koska en ole koskaan kiireinen, teen vain sen verran asiakkaita kuin päivääni mahtuu ja joskus olen myöhään töissä ja toisena päivänä en ole. Minullakin on päivässä vain 24 tuntia aikaa.  Yrittäjän arkea kuvataan hankalaksi ja vaikeaksi, mutta ehkäpä juuri sen takia olenkin valinnut tien jota voin itse soveltaa haluamakseni. Siksi en ole hoitolassa joka päivä vaan teen edelleen melko paljon kotikäyntejä ja pidän palvelutaloja ns. sydämelläni ja teen jalkahoitoja oikeastaan ihan missä minua tarvitaan. Ajatukseni yrittäjyyden alkuvaiheessa oli että asiakkaiden ei tarvitse luopua jalkahoidosta kun jalat eivät enää kanna hoitolaan ja liiketoiminta malli toimii edelleen. Mutta jalkahoitolassa päiväni ovat kevyitä ja teen työtä iloiten johtuen vähäisestä fyysisestä rasituksesta mitä koti- ja laitospäivät sisältävät.
Jalkahoito ei ole ammattina ainoastaan varpaiden rassaamista. Palvelujärjestelmän ja varsinkin kotihoito asiakkaiden taustojen ja perusasioiden havainnoimisella on suuri merkitys koko jalkahoito tapahtumaan.  Monet perussairaudet vaativat tietoa ja taitoa eikä jalkaterän ongelmat johdu aina kengistä ja sukista eikä väärin leikatuista kynsistä. Oman ammatillisuuden tunnistaminen ja siihen liittyvien rajojen veto on tässä työssä kaikista tärkeintä ja siksi jatkohoitoon lähettäminen ei ole nöyrtymistä tai sitä ettei itse tietäisi vaan sitä että kaikki eivät voi osata kaikkea.
Olen käynyt kotihoito asiakkaallani kerran kuukaudessa vuodesta 2007 ja asiakkaani täyttää pian 90-vuotta. Joka kerta kohdatessamme koemme suurta iloa ja elämän edessä kunnioitusta ja joka kerta hyvästellessämme koemme suurta iloa siitä että jälleen kohtaamme kuukauden kuluttua vaikka se onkin epävarmaa. Olen kuullut satoja elämän tarinoita ja kohtaloita joista voisin kirjoittaa kirjan. Monia asioita jotka ovat murtaneet ihmisten elämän joista suurimmat ovat olleet sodat ja tsunami. Jokaisella meillä on oma tarinamme ja jalkahoitolassa ne tarinat usein liittyvät jalkoihin. En siis tee jalkahoitoja pelkästään saadakseni palkkaa vaan luultavasti siitä on tullut jo elämäntapa. Ensivuoden kalenterissa on kaksi ylimääräistä vapaa-päivää joista kerron myöhemmin tulevissa blogauksissani.

Avainsanat: Jalkahoito

Kissojen tassut ja omat jalat

Sunnuntai 14.9.2014 klo 9.18 - Pirjo Hatzitoliou

ssan_tassut.png

Koko kesän jalkahoito anti ei ole ollut näin suppea kuin blogi kirjoitteluni antaa ymmärtää. Mutta ehkä jalkahoito asiat eivät olekaan olleet päivän polttavia asioita ja kirjoittaminen on ollut taka-alalla. Sain kuitenkin viime viikonlopun jalkojenhoidon teoriapäivien antina ajatuksen jonka haluan jakaa kaikkien jalkahoidosta kiinnostuneiden kesken. Päivillä oli luennoimassa jalkaterapeutti tohtori Minna Stolt Turusta ja hänen luontonsa oli kokonaisvaltaisesti äärettömän kiinnostava mutta mieleeni jäi erityisesti seikka jossa hän totesi kissojen hoitavan tassunsa joka päivä huolellisesti. Ensin hoidetaan anturat, sitten kynnet ja kaiken päälle jalkojen venyttely. Tajusin että näin tekevät kaikki jalkoja käyttävät muut nisäkkäät paitsi me älykkäät ihmiset.

Mitä omahoito jalkojen näkökulmasta merkitsee ihmisen elämän laatuun? Jokainen meistä tietää, miltä tuntuu mennä nukkumaan kun tuntee jalkapohjien ihon olevan kuiva. Tai kun varpaanväli kutisee tai kirvelee kastuessaan, entä kun kynsi on leikattu liian lyhyeksi ja se aiheuttaa ongelmia jopa tulehduksen. Entäpä jos jalassa on epämukavat jalkineet. Vaivoja ja vikoja löytyy, mutta voisimme ehkäistä ne tutkimalla joka päivä jalkamme ja aloittamalla uusi päivä venyttelemällä.

85-vuotias asiakkaani kävelee edelleen omilla jaloillaan. Hän on kävellyt samoilla jaloilla Sortavalasta 10 lehmän kanssa Sumiaisiin, kävelyvauhti on ollut noin 10 kilometriä päivässä. Neljännen päivän jälkeen kengät kuluivat puhki ja matkaa jatkettiin paljain jaloin. Jalkapohjat olivat haavoilla ja kylmästä kovettuneet ja välillä niitä voideltiin voilla ja maidolla. Asiakkaani muistaa matkasta vain illat jolloin jalkoja hoivattiin, ja niiden traumoja yritettiin erilaisilla luonnon hauteilla parannella jotta matka voisi jatkua taas aamulla kohti uutta kotia. Jossain välissä varuskunnista löytyi Lottien mokkasiineja jotka kestivät yhden päivän ehjänä. Nälkä ja matkan varrelta muistetut tarinatkin liittyvät jollakin tapaa jalkoihin.  Ehkä me nykyajan ihmiset emme vain tarvitse jalkojamme tarpeeksi jotta arvostaisimme niiden tärkeyttä. Voita ja maitoakin jääkapissa löytyy mutta nyt on mahdollisuus valita laajasta valikoimasta jalkahoito tuotteita jalkojen omahoitoa helpottamaan.

Ihminen on luultavasti kadottanut jalkansa eikä muista niitä yhtä usein kuin pitäisi. Kun jalat kipeytyvät hakeudutaan lääkäriin ja usein petytään koska lääkäriltä ei löydy vastauksia ongelmiin. Jalkahoitajalta vastaus voi löytyä mutta silloinkin se ei ole välttämättä selkeästi ongelma lähtöinen vaan korjaamiseen ja kivun poistamiseen tarvitaan omahoitoa ja pitkää pinnaa. Pelkkä jalkojen tunnusteleminen kävellessä voi lisätä omien jalkojen terveyttä koska jalat kaipaavat huomiota myös niitä liikutellessa. Liikunnalla lisäämme pohjepumpun toimintaa joka taasen vaikutta verenkiertoon ja sitä kautta koko kehon toimintaan. Suonikohjujen ja erilaisten jalkojenverenkierto ongelmiin ratkaisu löytyy yleensä lihaspumpusta joka sijaitsee pohkeessa. Istuminen on sekä selän että jalkojen kannalta huonoin liikuntamuoto.

Jalkojen omahoito on siis paljon muutakin kuin ihon rasvaamista ja kynsien leikkaamista. Venyttely, säännöllinen liikunta, oikeanlaisten sukkien ja kenkien käyttö, tukisukkien käyttöön otto ja monta muuta seikkaa vaikuttavat jalkojen hyvinvointiin. Jalat ovat tärkeät ja siksi niiden huoltaminen on yhtä tärkeää kuin iltaisin hampaiden pesu.

Mikä taikasana auttaisi meitä muistamaan myös jalkamme päivittäisten muiden asioiden lisäksi. Sellaista taikasanaa ei varmasti helpolla löydy. Arvioimalla omien jalkojemme terveyden tason ja mitä sen kohentamiseen voisimme tehdä, helpottaisi omahoidon aloittamista. Jalkahoitolassa keskitymme myös näihin asioihin, terveet jalat ovat koko ihmiskehon hyvinvoinnin pohja.

 

 

Avainsanat: Omahoito