Olisikohan niin että?

Tänään ulkoillessa tuli ensimäistä kertaa tunne että syksy on ovella. Terttuseljat ovat täynnä punaisia marjoja ja räksät syömässä pihlajia tyhjäksi vaikkei marjat ole vielä edes kunnolla kypsyneet.

Joka tapauksessa syksy tuo jalkahoitolaan tullessaan jo vähän odotetun lomailun johon on tasan kuukausi aikaa. Kuusamoa kohti suuntaan auton hetkeksi ja toivottavasti näen ruskan loiston. Viimeksi Kuusamo tarjosi lumisadetta ja katkenneita kylkiluita joten ihan parhaat muistot ei syksy vaelluksista ole jäänyt mieleen.

Ensiviikolla on vielä muutama vapaa aika jäljellä hoitolaan, eli lepposasti jatkuu ajanvaraus. Monet miettivät kun päivät eivät ole täynnä että onko asiakkaat loppuneet mutta ei, asiakkaat eivät ole loppuneet vaan aikaa on enemmän kun en juokse pitkin poikin Suomea puhumassa. Nyt puhutaan kuulokkeet päässä netissä ja ollaan kotona.

Huomenna on sunnuntai, ajanvaraus löytyy netistä ja soittaakin saa. Varsinkin saman päivän ajanvarausta kannattaa kysellä henkilökohtaisesti.

Perjantaina lähden mukaan paraurheilijoiden SM kisoihin Leppävirralle. Siellä jännitetään sekä keihäänheittoa että myös kuulan työntöä saadaanko minkä värinen mitalli mukaan kotimatkalle.